Mun akvarellinäyttely on avautumassa ensi viikolla!
Tässä tietoja:
ELÄMÄNI ELÄIMET
Minna Pyykön akvarellinäyttely 13.3.- 29.3.2026
TILA-galleria, Kalevankatu 40, Helsinki
Avoinna ti-pe klo 13-18, la-su 12-17. Avajaiset torstaina 12.3. klo 18-20
Tervetuloa!
On taas kevät, ja luonnon komein show on alkamassa. Mustarastas laulaa hämärässä, varikset tepastelevat sulavalla jäällä, ensimmäiset haahkat uivat merellä kimaltelevassa kevätauringossa, laulujoutsenet ja kurjet palaavat muuttomatkaltaan. Maailman levottomuuksien keskelläkin tämä kaikki tapahtuu taas.
Olen maalannut pitkään Suomen luonnon eläimiä, lähinnä lintuja, nisäkkäitä, rupikonnia. Olen halunnut tallentaa maalauksiini erityisiä hetkiä, joita olen luonnossa päässyt kokemaan. Luontotoimittajana olen myös päässyt kuulemaan monenlaista uutta tietoa niiden elämästä, ja sekin on vaikuttanut maalauksiini.
Toisinaan ajattelen niitä tilanteita, jolloin olen hetken ajan katsonut jotain eläintä, lähinnä nisäkästä, silmiin ja miettinyt miten ne hetken kokevat. Voiko karhun katseesta päätellä sen ajatuksia? Muistaako orava nähneensä saman tyypin ennenkin? Miten rusakko seuraa koko pihan tapahtumia laajalla näkökentällään? Tietenkin eläinten maailmassa monet muutkin aistit kuin näkö ovat tärkeitä. Ehkä ne ovatkin haistaneet tuloni jo kaukaa.
Joitain vuosikymmeniä sitten englantilaisessa tutkimuksessa selvitettiin aikuisten ja lasten eläinunien määrää. Niitä oli yhä yllättävän paljon, erityisesti lapsilla. Ajattelen, että kenties tämäkin kertoo siitä, miten tärkeitä eläimet ovat meille kuitenkin edelleen. Eläimiltä on myös opittu paljon vuosituhansien mittaan, ja ne ovat olleet ravinnon lisäksi myös esikuvia ja kanssakulkijoita. Jo varhaisille suomalaisille hirvet ovat olleet niin tärkeitä, että ne on ikuistettu kalliomaalauksiin asti. Ehkä hekin ovat nähneet hirviunia.
Kalliomaalauksista lähtien monet taiteilijat ovat olleet kiinnostuneita seuraamaan luontoa, ja useat suomalaiset säveltäjät ovat kuunnelleet mustarastaita, kuoveja, joutsenia, kurkia. Einar Englund totesi mustarastaasta, että siinäpä varsinainen säveltäjämestari.
Eläköön eläimet. Miten tylsää, autiota ja surullista täällä maailmassa olisikaan ilman niitä.
Teosvälitys on avautunut Kaapelitehtaalla tänään. Mullakin on pari pöllömaalausta myynnissä siellä. (Aamu metsässä ja Metsänvartijat) Pääsin eilen jo kurkkimaan vähän näyttelyä etukäteen, kun tapasin kuikkataulun ostajan. Kaikki taulut eivät olleet siinä vaiheessa vielä seinillä (parisataa oli vielä ripustamatta), ja kova hyörinä oli käynnissä. Jokatapauksessa oli jo lähes valmiin näköistä. Jos muistan oikein niin tarjolla on parituhatta teosta. Teosvälityksessä on hauska kierrellä katselemassa teoksia, vaikka ei mitään ostaisikaan. Hyvä ilmainen (jos ei osta mitään) kevätkävelyretkikohde aurinkoiseen viikonloppuun!
Tänä hienona syyspäivänä mietin aikaa. Mun isän kuolemasta tulee tänään 40 vuotta. Se on pitkä aika. Olen joskus miettinyt, että vaikka radiotoimittajana teen jatkuvasti töitä äänten kanssa, niin en tiedä tunnistaisinko enää hänen ääntään. En oikein muista miltä se kuullosti eikä äänitteitä ole tallella. Tapsa kyllä luki meille, mulle ja veljelleni, iltasatuja kasetille, ja kuuntelimme niitä, kun hän oli työmatkoilla eli ehkä sittenkin tunnistaisin. Toisaalta on hämmästyttävää, miten hyvin muistan edelleen yhteisiä lukuhetkiä, taidekeskusteluja ja pitkiä luontoretkiä. Meitä kiinnostivat vaikkapa Uuno Kailas, Vincent van Gogh, Leonardo da Vinci, Jules Verne ja kapteeni Nemon seikkailut. Ja tietenkin myös sarjakuvat, joiden mukaan valmistimme esimerkiksi ikimuistoista Asterix-keittoa. :) – Vaikka monenlaiset asiat vaikuttavat ihmisten elämässä, niin kuluneet vuodet auttavat huomaamaan, että Tapsalla on ollut iso vaikutus siihen, että kuvataide ja luonto ovat olleet mun kiinnostuksen kohteita läpi elämän. ♥
Tällainen ohjelma tuli viime sunnuntaina mun ohjelmapaikalla Radio Suomen kanavalla 28.7. klo 8.30-9.00. Oli hauska päästä yhdistämään näitä eri kiinnostuksen kohteitani: taidetta, luontoa ja kulttuurihistoriaa.
Tapasin Tuusulanjäven rannalla Suvirannassa Eero Järnefeltin lapsenlapsen Juhani Kolehmaisen. Hän on asunut talossa koko ikänsä, siis 91 vuotta, ja ollut myös koko ikänsä kiinnostunut luonnosta. Istuimme Ateljee- huoneessa, jossa isoisä Eero on tehnyt monet kuuluisista teoksistaan. Ja jossa hänen tyttärensä on myös varmaankin maalannut teoksia myöhemmin talossa asuessaan.
https://areena.yle.fi/podcastit/1-71057602
Ensi lauantaina olen Härkälän kartanossa Somerolla paikanpäällä kertomassa pienestä “Elämäni eläimet”- kesänäyttelystäni. Myös itse kartano on todella näkemisen arvoinen jännittävä paikka. Kartanon esittely alkaa puolenpäivän jälkeen ja mun osuus heti perään klo 13. Tervetuloa!
Olen mukana jälleen Helanderin huutokaupassa Luonnonperintösäätiön hyväksi parilla akvarellilla: Halli tähtimeressä ja Konnien kokous. Huutokauppa on avoinna 20 päivää. Jännä nähdä miten käy! Tarjolla on monia muitakin hienoja teoksia hyviltä taiteilijoilta. Selailin äsken listaa läpi ja löysin muutamia, joista tykkäsin tosi paljon. Huomasin harkitsevani itsekin vähän tauluostoksen tekoa.
Tällä kuluneella viikolla on avautunut mun kesänäyttely “Elämäni eläimet” Härkälän kartanossa Somerolla. Viime viikon perjantaina kävin ripustamassa työt seinälle. Oli hauska rento ripustuspäivä ja jännä paikka, jossa riittää valtavasti muutakin nähtävää kesäretkelle.
ILOINEN PIKAINEN LISÄYS!!!
Klo 15 tänään toteutuu sittenkin avajaisiin suunniteltu ja mun sairastumisen takia siirtynyt musiikkiesitys huilun, klarinetin ja kitaran voimin, kun serkkuni Joppe, Meri ja Ida saapuvat TILA- galleriaan. ♥ Ihana loppuhuipennus!! Tervetuloa kaikki!! luvassa myös pientä tarjoilua ja hauskaa seuraa.- ja niitä tauluja. :) (Kalevankatu 40, Hki)
Tiirat saapuvat toukokuussa Suomenlahdelle. Jonain aamuna niiden huudot kaikuvat taas merellä. Tuntuu, kuin ne olisivat koko ajan olleet lähistöllä. On uskomatonta ajatella, että ne ovat saapuneet tänne vastikään kaukaa maapallon toiselta puolelta, jopa Antarktikselta asti.
Ulkosaariston karuissa silokalliomaisemissa lintujen keväinen elävyys tuntuu korostuvan. Monet vesilinnut ovat jo haudontapuuhissa tai matkaavat kauemmas arktisille alueille pesimään.
Päivät ovat toukokuussa jo pitkiä, aurinko lämmittää, mutta meri hohkaa vielä kylmänä. Silloin pääsee toisinaan kokemaan sellaisia hetkiä, jolloin kaikki on kuulasta, kevyttä, ilmavaa, läpinäkyvää. Olen halunnut maalata näitä aamuja ja iltoja merenrannalla vesilintujen keskellä. Niitä tunnelmia voi muistaa raskaampina päivinä, kun ei näe yhtä kauas ja mieli kompuroi omien tahmaisten ajatusten sokkeloissa. Toivon, että näyttelytila laajentuu näiden maalausten kautta avariksi merimaisemiksi ja mielen maisemiksi.
Olen tänään paikalla TILA- galleriassa klo 14 alkaen klo 18 asti. Luvassa myös pientä tarjoilua. Tervetuloa!
