10.12. Vuoden luontokirja!

Kirjoitettu: 14.12.2020

Mun kirja valittiin torstaina 10.12. WWFn vuoden luontokirjaksi. Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä teki valinnan.

Tilaisuus pidettiin etänä. Torstaina kello puoli yksitoista istuin koneen ääreen ja avasin yhteyden. Liisa Rohweder puhui aluksi kilpailusta ja Jari Niemelä kertoi valinnastaan. Mä kerroin sen jälkeen ajatuksistani ja lähtökohdistani. Harri Simola toi Docendon terveiset. Tilaisuuden lopuksi vastasimme muutamaan kysymykseen ja siten suljin yhteyden ja mietin, että tapahtuiko tämä todella.

Nyt olen sulatellut asiaa muutaman päivän. Edelleen on vähän epäuskoinen, hyvin kiitollinen ja todella iloinen olo. РOlen myös herännyt yöllä siihen, että taisin puhua ihan pöhköjä puheenvuorossani, mutta ehken kuitenkaan. :)

Tässä lauantain Hesarin juttu aiheesta:

10.11. Sumumatka Lammille

Kirjoitettu: 11.11.2020

Ajoimme tiistaina Lammille radiojuttujen tekoon. Aamu oli epätodellisen kaunis, kun maisema oli sumun peitossa ja aurinko paistoi sieltä sumun keskeltä. Menomatkan hienoin kokemus oli Janakkalan kohdalla. Hiiripöllö istui yllättäen ihan matalalla pellon laidalla tien vieressä oranssin aurauskepin päällä.  Pöllö katseli suoraan kohti kun suhautimme autolla ohi ja koko ympäröivä maisema oli sumuisenkeltainen. Olen tänään miettinyt millaisen maalauksen voisin siitä tehdä. Ajoimme takaisin katsomaan pöllöä ja se oli siirtynyt korkeammalle.

 

 

Myös paluumatka oli hämmentävän kaunis. Hämärä tuli jo ennen neljää- ja jälleen näytti satumaiselta. Muutama hirvi käyskenteli usvaisella pellolla. Nämä valokuvat ovat kännykkäotoksia, mutta tunnelma välittyy näistäkin.

20.10.2020 Kuulin allien laulavan

Kirjoitettu: 20.10.2020

Mun kirja on tullut markkinoille!! Nyt se on valmis. Itse asiassa kirja ilmestyi jo vähän aikaa sitten, mutta on se edelleen tuore.

Kirjan tekeminen on ollut upea  mahdollisuus.

Tässä muutamia tämän hetken tunnelmia kirjasta. Jäätyneet lehdet huurteisen lammen rannalla, rupikonnat liikkeellä, ruskan värit ja ensilumi.

14.4. aurinkoisen aamun jäätyneitä lätäköitä

Kirjoitettu: 14.03.2020

11.3. Luontotaiteilija Ilta- Sanomissa

Kirjoitettu: 11.03.2020

Toissaviikonlopun Iltasanomissa oli mun haastattelu. Juttelimme toimittajan kanssa Kiasman kahvilassa luonnosta tunnin verran. Mukava toimittaja tunsi hyvin luontoa ja oli innokas radion kuuntelija. Oli hauska jutella ihmisen kanssa joka oli niin hyvin perillä asioista.

Lehden ilmestyttyä tuli kyllä mieleen että jos joskus olisin haaveillut saavani kokovartalokuvan itsestäni iltasanomiin (mitä en kyllä myönnä), niin ehken ihan tällaista olisi osannut ajatella. :) Kuvassa mun tukka näyttää hämmentävästi viherpunaiselta. ja kun esitin yhdelle perheenjäsenelleni että katso mitä outoa kuvassa on, niin hän totesi tyynesti että oisko se toi sun kolmoisleuka (!).

11.3. Kirja kaupoissa

Kirjoitettu: 11.03.2020

Olen kiertänyt kirjakaupoissa katselemassa onko mun kirja myynnissä. Suomalaisessa oli luontokirjahyllyillä ja Akateemisessa taidekirjaosastolla (!). Molemmissa hyvässä seurassa. Paljastin Facebookissa kirjakauppakiertelyni ja oli hauska luulla että kaikki kirjoja kirjoittaneet kertoivat tehneensä samaa. Eikä kuulemma ole noloa hiplailla omaa kirjaansa kaupassa. Рhmm.

Eilen Triplan Suomalaiseen astellessani myyjä tuli heti innokkaasti kysymään että voinko auttaa. En kehdannut kumminkaan sanoa että tulin vaan katsomaan onko mun kirja täällä ja miten hyvin se on esillä. ja voinko jostain johtolangoista päätellä, onko joku ostanut sitä. :) 

9.3. Täydennystä teosvälitykseen

Kirjoitettu: 9.03.2020

Vein sunnuntaina iltapäivällä uudet työt Kaapelille ja niille löytyi hyvä paikka. Niiden yläpuolella on kaksi Aulikki Nukalan upeaa kukka- akvarellimaalausta. Työt löytyvät alakerrasta aika alkupäästä.

Kiertelimme samalla katsomassa esillä olevia maalauksia. Nyt niistä tuli taas uutta tekemisen intoa. Niin monella tavalla voi maalata. Joinain vuosina on tuntunut vähän lamaannuttavalta katsoa miten paljon maalauksia on taas tehty. Nyt ei tullut sellaista oloa. On myös hauska etsiä joukosta tuttujen maalauksia ja katsoa esim sitä, millaisia kehystystyylejä akvarellimaalauksiin on viritetty. Muutama aika yllättäväkin tuli vastaan. Töitä viedessä kaverini, joka on järjestelyporukkaa, sanoi kyllä että mulla on aika alhaiset hinnat muihin verrattuna. Huomasin itsekin nyt saman. Täytynee miettiä sitä jatkossa.

Kaapelitehtaan teosnäyttely on auki koko tämän viikon. Tänään avataan klo 12.

8.3. Naisten päivänä Tuusulassa

Kirjoitettu: 9.03.2020

Kävin naistenpäivänä luontokuvaajien talvipäivillä Tuusulassa kertomassa luonto- ohjelmien teosta radiossa. Aamu oli todella kaunis pitkästä aikaa. Niin kaunis ettei olisi millään malttanut mennä sisään.

Kehuin luontokuvaajia haastateltavina. Monesti he ovat viettäneet paljon aikaa maastossa ja nähneet esim eläinten käyttäytymisestä asioita, joita ehkä hyvin harvat ovat päässeet näkemään. Oli kiva kertoa radiotoimittajan hommista kiinnostuneelle yleisölle.

7.3. Teosvälitys Kaapelilla

Kirjoitettu: 7.03.2020

Teosvälitys Kaapelitehtaalla aukesi tänään yleisölle. Mun töitä ei kuitenkaan näkynyt koska sain jo etukäteen tiedon, että kaikki kolme on myyty jo. Hienoa. Jännittävä ajatella mihin työt ovat päätyneet! 

22.2.2020 Ajatuksia kirjasta

Kirjoitettu: 22.02.2020

Olen öisin pohdiskellut tulevaa kirjaani. Oudosti nyt tulee paljon ajatuksia mieleen siitä, mitä olisi pitänyt vielä kirjoittaa tai miten maalauksia olisi kannattanut jatkaa. Siis nyt kun kirja on jo tullut painosta! Ihan älytöntä. Onkohan tämä tavallista? tai liittyykö kokemattomuuteen- siihen että tämä on ensimmäinen oma kirjani?

Kirja kertoo Suomen luonnosta eri vuodenaikoina. Tarinat alkavat useinmiten kokemistani hienoista hetkistä luonnossa, ja laajenevat siitä. Kuvituksena ovat maalaukseni, jotka kuvaavat mieleen jäänyttä tapahtumaa tai tunnelmaa.

Kirjan rakenne etenee vuoden kierron mukaan. Muistan kyll√§ hyvin, miten aikanaan luontoelokuvafestivaaleilla Sundsvallissa Ruotsissa joku kansainv√§linen toimija arvosteli pohjoismaisia luontoelokuvia juuri t√§st√§ rakenteesta.Aloitetaan kev√§√§st√§ hitaasti. “Suo her√§√§ kev√§√§seen.” Mahdollinen toiminta tulee sitten vasta paljon my√∂hemmin ja sitten taas hissutellaan talveen.¬†Niin tyls√§√§! h√§n totesi.

Päädyin kuitenkin tähän vuodenaikarakenteeseen, koska ajattelen että ehkä lukijalle tulee näin parhaiten vinkkejä ja ideoita siihen, mitä milloinkin voi katsella luonnossa. Reino Kalliola kirjoittaa kirjassa Suomen luonto vuodenaikojen vaihtelussa hienosti näistä meidän neljästä vuodenajastamme. Ajatus on, että vaikka emme liiku mihinkään niin matkustamme kuitenkin ajassa.

Kirjaan tuli lopulta yli 120 maalausta kuvitukseksi. Osa niistä on valmiita maalauksia, osa lähinnä luonnoksia ja muistiinpanoja. Suurin osa maalauksista on akvarelleja, ja lisäksi mukana on myös joitain öljymaalauksia ja muutama akryyli/öljytyö. Osa niistä on tehty ulkona, osa työhuoneella (joka on ollut välillä saunan lauteiden alla tai parvekkeella). Maalauskuvitus sopii mielestäni hyvin siihen ajatukseen, joka on koko kirjan pohjalla, että kannattaa hidastaa ja pysähtyä katselemaan ihan lähellä olevia asioita. Ainakin minua maalaaminen ja piirtäminen ovat auttaneet katsomaan ja näkemään tarkemmin. Mietin nyt jälkikäteen että hahmottuukohan kuvitus lukijalle samalla tavalla? Että parhaimmillaan maalaukseen voi saada kiteytettynä jotain niin olennaista tilanteesta, että se välittyy katsojalle, ja auttaa huomaamaan luonnossa vastaavia tilanteita

Maalauskuvituksen ei ole tarkoitus esitellä esim maalaustaitojani tai väittää että kaikki maalaukset ovat mestarillisia teoksia. Maalarina tajuan hyvin selkeästi omia puitteistani. Toisaalta tämähän on matka, ja me kaikki teemme omaa ainutlaatuista matkaamme.

Ja tämän sanottuani ajattelen kuitenkin myös, että saattaa olla, että olen eräs Suomen tämän hetken johtavia rupikonna-akvarellimaalareita! Рehkä myös ainoa, mutta ei se mitään. :)