Mun akvarellinäyttely on avautumassa ensi viikolla!
Tässä tietoja:
ELÄMÄNI ELÄIMET
Minna Pyykön akvarellinäyttely 13.3.- 29.3.2026
TILA-galleria, Kalevankatu 40, Helsinki
Avoinna ti-pe klo 13-18, la-su 12-17. Avajaiset torstaina 12.3. klo 18-20
Tervetuloa!
On taas kevät, ja luonnon komein show on alkamassa. Mustarastas laulaa hämärässä, varikset tepastelevat sulavalla jäällä, ensimmäiset haahkat uivat merellä kimaltelevassa kevätauringossa, laulujoutsenet ja kurjet palaavat muuttomatkaltaan. Maailman levottomuuksien keskelläkin tämä kaikki tapahtuu taas.
Olen maalannut pitkään Suomen luonnon eläimiä, lähinnä lintuja, nisäkkäitä, rupikonnia. Olen halunnut tallentaa maalauksiini erityisiä hetkiä, joita olen luonnossa päässyt kokemaan. Luontotoimittajana olen myös päässyt kuulemaan monenlaista uutta tietoa niiden elämästä, ja sekin on vaikuttanut maalauksiini.
Toisinaan ajattelen niitä tilanteita, jolloin olen hetken ajan katsonut jotain eläintä, lähinnä nisäkästä, silmiin ja miettinyt miten ne hetken kokevat. Voiko karhun katseesta päätellä sen ajatuksia? Muistaako orava nähneensä saman tyypin ennenkin? Miten rusakko seuraa koko pihan tapahtumia laajalla näkökentällään? Tietenkin eläinten maailmassa monet muutkin aistit kuin näkö ovat tärkeitä. Ehkä ne ovatkin haistaneet tuloni jo kaukaa.
Joitain vuosikymmeniä sitten englantilaisessa tutkimuksessa selvitettiin aikuisten ja lasten eläinunien määrää. Niitä oli yhä yllättävän paljon, erityisesti lapsilla. Ajattelen, että kenties tämäkin kertoo siitä, miten tärkeitä eläimet ovat meille kuitenkin edelleen. Eläimiltä on myös opittu paljon vuosituhansien mittaan, ja ne ovat olleet ravinnon lisäksi myös esikuvia ja kanssakulkijoita. Jo varhaisille suomalaisille hirvet ovat olleet niin tärkeitä, että ne on ikuistettu kalliomaalauksiin asti. Ehkä hekin ovat nähneet hirviunia.
Kalliomaalauksista lähtien monet taiteilijat ovat olleet kiinnostuneita seuraamaan luontoa, ja useat suomalaiset säveltäjät ovat kuunnelleet mustarastaita, kuoveja, joutsenia, kurkia. Einar Englund totesi mustarastaasta, että siinäpä varsinainen säveltäjämestari.
Eläköön eläimet. Miten tylsää, autiota ja surullista täällä maailmassa olisikaan ilman niitä.
Tallennettu aiheeseen Blogi