Tänään ystävänpäivänä TILA- galleriassa (Kalevankatu 40, HKI) pientä tarjoilua ja puhetta kevään hienoimmista hetkistä klo 18-20. Tervetuloa!
Sellainen hyvä puoli mun sairastumisessa ja avajaisten siirtymisessä oli, että tilaamani mukit ehtivät ajoissa avajaisiin. Nämä ovat olleet niin suosittuja, että tilasin niitä nyt parikymmentä lisää. Heti kun mukit tulevat, vien ne näyttelyyn, eli sieltä löytyy. Tässä on neljä esimerkkiä mukeista, mutta kaikenkaikkiaan erilaisia vaihtoehtoja on kymmenen- suurin osa parhaillaan esillä olevista teoksista. On hauska ajatella, että ehkä tänäkin aamuna joku aloittaa tämän vaalien jälkeisen viikon juomalla aamukahvia mun mukista- mäyrän, viirupöllön tai rupikonnan katsellessa kannustavasti.
Suuri kiitos kaikille avajaisissa olleille ja näyttelyssä tähän mennessä käyneille. NIin ihana nähdä tuttuja ja leijailla keveässä avajaisfiiliksessä kukkien tuoksussa. Kiitos ja tervetuloa!
Näyttely on nyt auki ti- su klo 14-18 su 25.2. asti. Tila- galleria Helsinki Kalevankatu 40- Tervetuloa!
Tämän näyttelyn kanssa on ollut vähän ns haasteita. Ensin juuri avajaispäiviin osui lakko ja sitten eilisaamuna heräsin kovaan kuumeeseen ja kurkkukipuun. Olo oli niin voimaton, että tajusin heti, että avajaiset on peruttava. Tavallaan oli hyvä, että olin niin kipeä, ettei tarvinnut miettiä asiaa kummemmin. Siirsin avajaiset ensi viikon keskiviikkoon 7.2. klo 17-19, ja näyttely on auki siitä eteenpäin eli torstaista 8.2. klo 14-18. Yritin sängynpohjalta viestitellä muutoksesta niille, joille olin lähettänyt kutsuja. Toivottavasti kovin moni ei mene näyttelyyn turhaan nyt ennen ensi keskiviikkoa. Pahoitteluni! Ja tervetuloa ensi viikolla. Ehdin viedä teokset jo näyttelytilaan, mutta tähän vaiheeseen homma siis jäi. 
Olen innostunut maalaamaan näyttelyyni mm vesilintujen sukutauluja. Ajattelin, että olisi hauska tehdä eri lajeista “perhepotretteja” vähän niinkuin ihmisistäkin. Samalla sukutaulu liittyy myös toiveikkaaseen kevätaikaan. Useilla vesilinnuilla menee Suomessa nykyään tosi huonosti ja siksi on liikuttavaakin seurata keväällä niiden saapumista, toiveikkaita kosiomenoja ja pesinnän käynistymistä. Suunnittelen että tästä tulisi tilaan joko 4* 6 mallinen ruudukko, tai sitten 5* 5. Saa nähdä kumpaan taipuu paremmin.
Valmistelen akvarellinäyttelyä TILA- galleriaan. Näyttelytila on vain yhden huoneen suuruinen, mutta silti sinne tuntuu mahtuvan paljon töitä. Jännittävää yrittää miettiä taas kokonaisuutta. Nyt teemana väljästi kevät!
TUNSIN KEVÄÄN ALKANEEN
Minna Pyykön akvarellinäyttely 2.2.-25.2.2024
TILA- galleria, Kalevankatu 40, Helsinki
Avoinna ti-su 14-18. Avajaiset to 1.2. klo 17-19, ja jatkoavajaiset pe 2.2. klo 17-19.
Ke 14.2. klo 18-20 Kevään hienoimmat hetket- ilta.
Tervetuloa!
www.minnapyykko.fi, www.tilagalleria.fi
Tunsin kevään alkaneen
Minna Pyykön akvarellimaalauksia TILA- galleriassa 2.2.-25.2.2024
Kevään alku on mielestäni jollain lailla liikuttava. Helmi- maaliskuussa ensimmäiset haahkat saapuvat jäälauttojen keskelle, sulapaikoille kokoontuvat niskojaan nakkelevat telkät. Mustarastas laulaa kevätmielellä kerrostalojen keskellä jonain aurinkoisena pakkasaamuna.
Kevään mittaan eläimet lähtevät liikkeelle omien aikataulujensa ja ikiaikaisten ohjeittensa mukaan. Rupikonnat heräävät horroksesta maakoloissaan, kömpivät esiin ja suuntaavat joukoittain kutulammille. Jonain kevätiltana mäyrät tuntevat ehkä kevään tuoksun nenässään, ja heräävät luolissa talviunestaan. Ovatko ne nähneet unta keväästä?
Suomen vesilinnuilla menee huonosti. Niiden määrät ovat vähentyneet viime vuosina hälyttävästi. Siksikin on hellyttävää seurata niiden saapumista, monia soidinrituaaleja ja toiveikasta pesinnän käynnistymistä. Joka kevät voi toivoa, että tänä vuonna kaikki menisi paremmin. Keväällä tuntuu siltä, että kaikki on vielä edessä ja mahdollista.
Olen maalannut Tila- galleriaan vesilintujen kunniaksi niiden sukutaulujen seinämän. Toivon, että se muistuttaa niiden pitkästä komeasta historiasta maailmassa ja täällä Suomen vesillä. Suomalaisia on kutsuttu jopa vesilinnun kansaksi – niin suuri merkitys vesilinnuilla on ollut meidän elämässämme ja kulttuurihistoriassamme. Voi vain kuvitella miten pakahduttavan upealta entisaikojen suomalaisista on kuulostanut allien laulu kevätyössä pitkän talven jälkeen. Ehkä jotain tästä voi edelleen tavoittaa niistä tehtyjä maalauksia katsoessa?
Olen pitkän luontotoimittajan urani aikana oppinut arvostamaan yhä paremmin lähiluontoa ja sen eläimiä. Haluan näyttelyssäni maalata nimenomaan eläinten kevättä ja sitä Suomen luonnon ihmeellistä monimuotoisuutta, joka näkyy vaikkapa vesilintujen erilaisina nokkina, höyhenpukuina tai rupikonnien ikiaikaisessa kuparinhohtoisessa katseessa. Eläimet ovat arvokas maalausten aihe itsenään, ja kanssakulkijoinamme täällä maailmassa. Olen lisäksi halunnut maalata muistamisen arvoisia aamuhetkiä merenrannalla vesilintujen keskellä. Toivon, että pieni yhden huoneen näyttelytila voi niiden kautta laajentua avariksi kuulaiksi merimaisemiksi ja mielen maisemiksi. Ja toivon, että tämä näyttely juuri kevään kynnyksellä innostaa katsojia seuraamaan tästä käynnistyvää kevättä. Miten upea ikiaikainen ”näytelmä” onkaan taas alkamassa ja me saamme kokea sen.
Huomenna taiteilijatapaaminen klo 14-17 ART anukalassa. Tervetuloa!
Tykkään talvesta ja melkein kaikista säistä. Jostain syystä olen kuitenkin maalannut viimeaikoina saariston kevättunnelmia. Yritän tavoittaa kuulaiden lämpimien iltojen fiilistä- sellaista rauhallista ja pelkistynyttä.
Oli ihanat avajaiset! saksofoninsoittoa ja hyviä keskusteluja. Oli hienoa viettää aikaa samassa tilassa tunteja ja katsella rauhassa myös toisten taiteilijoiden teoksia.
Tänä aamuna koiranlenkillä olin tunnistavinani taivaanrannassa Elinan maalausten värejä.
Näyttely on auki ensi viikon perjantaihin. Silloin myös taiteilijatapaaminen eli ollaan paikanpäällä juttelemassa töistä ja mistä muusta nyt halutaankaan jutella- vaikka luonnosta ja elämästä :) Vein galleriaan myyntiin myös viimeisen laatikolliseni Kuulin allien laulavan- kirjoja.
