/>
AVA Galleria 19.5.- 6.6.2010
Sinä yönä allit lauloivat
Lehdistötiedote
Minna Pyykkö
On kiehtovaa ajatella elämän mysteereitä, jotka tapahtuvat jatkuvasti ympärillämme. Mikä saa rupikonnan vetäytymään talvipiiloon, miten linnut muuttavat pimeällä myrskyisellä merellä? Ympäristö on täynnä näkymättömiä viittoja, viestejä, tuoksuja, merkkejä. On hellyttävää katsoa pientä eläintä, joka ponnistelee sitkeästi omaa viestiään vieden.
Maalaan useita kerroksia päällekkäin. Työskentelen siveltimen lisäksi palettiveitsellä, hanskalla, roiskimalla väriä. Tavoitteenani on saada maalauksiin voimaa ja rosoa, herkkyyttä ja haurautta, sattumaa ja suunnitelmallisuutta. Haluan maalata vahvoja tauluja, joissa säilyy se voima, kauneus ja haikeus, jonka olen joskus luonnossa liikkuessani kokenut.
Ava- näyttelyssä jatkan saaristoteemaa. Tämä näyttely on sarjan kolmas. Sen lähtökohtana on ollut mahdollisuus viettää Utön saarella kaksi kuukautta viime syksynä ja lähes kaksi kuukautta tänä keväänä.
On jännittävää nähdä, miten monimuotoisesti ja kekseliäästi elämä on levittäytynyt, ja miten se sinnittelee karulla saarella keskellä merta. Miten erilainen saari on, kun sitä katsoo rupikonnan silmin, tai muuttomatkalla olevan sarvipöllön silmin?
Koin Utön saaressa voimakkaasti, että kaikki ympärillä virtaa: linnut, meri, jäälautat, pilvet, ihmisetkin, ja minulla oli mahdollisuus seurata aitiopaikalta sitä. Joinain päivinä tuuli niin, että meri ja taivas, kaikki ympärillä tuntui liikkuvan. Vain kalliot pitivät maisemaa paikallaan.
Olen pyrkinyt entistä nopeampaan työskentelyyn, kevyempään jälkeen, ilmavuuteen ja läpikuultavuuteen. Jotkut töistäni on eräänlaisia muistiinpanoja. Osana prosessia olen kirjoittanut saaren keväästä blogia, joka löytyy nettisivuiltani osoitteesta www.minnapyykko.fi.
Tallennettu aiheeseen Blogi
Kirjoittanut: Airi Pyykkö
26.05.2010 klo 21:43
Voi miten ihana oli päästä lukemaan uutisia kuukauden pimennon jälkeen – nettiyhteys ollut poikki! Luen kaiken tarkemmin pian, mutta nyt on päällimmäisenä ilo kotiinpaluustanne ja hienosta näyttelystä, jossa ehdin jo käydä. Utö jäi minunkin sydämeeni, vaikka sain olla siellä vain viikon. Airi