Aamupäivällä veneitä siirreltiin suojaan ja kiinnityksiä korjailtiin. Erilaisia huminoita, pihinöitä, puhinoita ja ujelluksia kuuluu sisällä ja ulkona. Radiomastot vonkuvat.
Lähdimme kuusivuotiaan kanssa aamupäivän myrskyretkelle kuvaamaan aaltoja ja tuulessa lentäviä lintuja. Miksi ihmeessä osa niistä aina puskee pahimpaan keliin? Kuusivuotiaalla on astetta vaikeampia kysymyksiä kuin neljävuotiaalla. Aamupäiväretkellä jouduin pohtimaan erilaisia vastauksia: Äiti, kuka keksi kirjaimet? Äiti, kuka on keksinyt kengät? Miten toukat puolustautuu? Miksi hylsyt on kultaisen värisiä? Miksi ihmiset kuolee vanhoina?
On jännää seurata myrskyn tuloa. Yhtäkkiä ymmärtää, miksi talot on rakennettu kallion suojaan. Jonkun kulman ohi kävellessä tuulee yhtäkkiä niin paljon, että tuuleen voi nojata.
Vielä aamulla oli epäselvää päästäänkö reissuun Korppooseen. Sitten selvisi, että reissu peruuntuu tai ainakin lykkääntyy. Ihan hyvä, Eivor näytti keikkuvan aika lailla tuulessa. Ensimmäinen tunti ennen Jurmoa olisi varmasti ollut aikamoista höykytystä.
Tuuli yltyi niin, että nyt pitää varoa ovea avatessa. Neljävuotias löysi kuolleen rantakäärmeen ja laulurastaan ja tutki niitä pitkään pihalla. Sisään ei sentään tuonut kun jyrkästi kiellettiin. Illalla kävin Itäniityllä piilokojussa. Lintuja ei juuri ollut, mutta suokukoista ja valkovikloista sain aika hauskat kuvat. Koju paukkui tuulessa aika lailla, mutta se on siitä huolimatta aika tunnelmallinen. Yritin kiinnittää kojun paremmin, ettei se lähde myrskyn mukana.
Tallennettu aiheeseen Blogi