Olen miettinyt erityisien hienoja öitä elämässäni ja ikkunoita joiden kautta olen niitä katsellut. Muistan lapsuuden saunahetket isän kanssa Suomusjärvellä ja saunan hämärästä avautuvan mailman kauneimman maiseman. Huurustuvan lasin läpi kesäyön valo järvellä näytti upealta. Vuosikymmeniä myöhemmin seuralin Lågskärin lintuaseman ikkunasta pimeneviä lokakuisia iltoja. Eräänä iltana lasin toiselle puolelle tupsahti helmipöllö istumaan ikkunalaudalle. Se katseli hetken sisälle ja katosi pimeyteen.  Öitä on paljon muistissa, mutta niiden maalaaminen kuviksi on hankalaa.
Tallennettu aiheeseen Blogi