Monissa maalauksissani pöllöt tuijottavat kohti. Se johtuu siitä, etä yleensä aina, kun olen nähnyt pöllön, se on tuijottanut valmiiksi takaisin. Se on siis nähnyt minut jo paljon aikaisemmin.  Muutaman kerran olen päässyt näkemään nukkuvan pöllön. Parhaiten muistan Utössä katajikossa syksyllä nukkuneen helmipöllön. Se oli lämpimässä valossa helmikoristeisen näköinen ja jotenkin sadunomaisen vaaleanpunainen. Se oli työntänyt nokkansa osittain siiven alle ja piti silmiä kiinni, mutta varmaankin kuunteli meitä lähistöllä olijoita. Viime pöllönäyttelyn aikaan mietin sitä, miten pöllöt vaikuttavat taulujen ostajiin pitemmän päälle. Tuntuukohan pöllön mykkä tuijotus joskus oudolta hämärässä asunnossa?
Tallennettu aiheeseen Blogi