Hienossa kirjassa Elämää auringosta (2003) kasvifysiologi John King kirjoittaa siitä, mitä kaikkea kasvit tekevät. Kirja on ohut mutta täyttä tavaraa niinsanotusti. Se on ollut minulle innostava, vaikka meneekin välillä melko “tieteelliseksi”, eikä kasvifysiologia ole suoraan sanottuna erityisen vahva alani. Joka tapauksessa kirjassa on ihmeellisiä esimerkkejä siitä, miten kasvit mittaavat aikaa, viestivät toisilleen yms. Miten paljon puun rungon läpi kulkee vettä kuumana kesäpäivänä. Miten ällistyttävän pitkät juuret kasveilla on. Miten kasvit kääntyvät valoa kohden. Miten taidokkaasti siemenet “pystyvät arvioimaan” maan alla milloin kannattaa lähteä itämään, Miten jo Darwin ymmärsi että kukat ovat pölyttäjiä varten, ja me saamme tässä sivusta seurata niiden viestintää ja ihailla niitä. Kirja päättyy muistaakseni sentyyppisiin loppusanoihin , että kasvit tekevät itse asiassa monia samoja toimintoja kuin mekin, esim mittaavat aikaa ym, mutta ne tekevät kaiken niin eri tahdissa kuin ihmiset että me voimme erehtyä luulemaan että ne eivät tee mitään. Muistan että kirjan luettuani aloin katsella kaupungin puita aivan uudella tavalla. Tuli mieleen Tolkienin entit, jotka toimivat ympärillämme ilman että me huomaamme mitään!
Nyt viime vuosina on selvinnyt hämmästyttäviä asioita puiden elämästä. Esim suomalaiset olivat mukana tuoreessa tutkimuksessa jossa selvitettiin että puutkin nukkuvat! Jututin syksyllä Seppo Vuokkoa hänen uudesta hienosta kirjastaan Latva pilviä piirtää. Entisen Luontoillan kasviasiantuntija Vuokko on kerännyt kirjaan tämän hetken tietämystä puista. (ohjelma: http://areena.yle.fi/1-3650309.) Keskustelussa tuli esiin mm. että puiden historia on pitkä: Yli 300 miljoonaa vuotta. Niinpä niillä on ollut aikaa kehittää erilaisia systeemejä pärjäämiseen. Nyt viime vuosina uuden tutkimustiedon myötään ollaan vasta ymmärtämässä uudella tavalla sitä, mitä kaikkea puut ovat. Viimeaikoina on selvinnyt esimerkiksi että puilla on sosiaalinen verkosto. Ne voivat viestiä toisilleen ja tehdä yhteistyötä. Ja ilmeisesti ne myös näkevät, haistavat ja muistavat!
Viime kesänä ilmestyi suomeksi myös metsänhoitaja Peter Wohlleben Puitten salattu elämä. Kirja on ollut myyntimenestys maailmalla ja herättänyt myös paljon keskustelua. Osa on vierastanut kirjan melko suoraviivaista inhimillistämistä. Hesarin eilisessä tiedeartikkelissa kirjoitettiin myös tästä puolesta: että voisiko puita arvostaa omina itsenään, ilman turhaa inhimillistämistä, joka ei tunnu kaikilta osin oleva tieteellisesti todistettavissa. Voi olla varmaan näinkin että houkutus mystifioida puita on suuri. En ole itse lukenut kirjaa vielä kokonaan, selaillut pelkästään joitain kohtia, joten en osaa ottaa kantaa tähän. Seppo Vuokon kanssa jutellessa tuli esiin toisaalta myös se puoli, että tutkimus on aiemmin käsitellyt puita aikalailla puutavarana ja materiana, ja siksi se on ollut suurelta osin tässä mielessä yksipuolista. On hyvin jännittävää nähdä, mitä kaikkea puiden elämästä saadaan lähivuosina selville. Nykytekniikalla kun voidaan havaita entistä herkempiä, vaikeammin mitattavia asioita, kuten tätä puiden kemiallista viestintää. Tästä on muitakin esimerkkejä: Tein mm. muutama vuosi sitten ohjelmaa täysikuun vaikutuksesta eläimiin. Ajatus on ollut kuopattuna aiemmin huuhaana, mutta niin vaan tutkija oli kuitenkin löytänyt tilastollisesti merkittäviä eroja, kun aineisto on tarpeeksi suuri ja mittarit tarpeeksi herkät (ohjelma: http://areena.yle.fi/1-2209127)!
Puista vielä yksi ajatus. Erja Rappe on tutkinut puiden merkitystä laitoksessa eläville ihmisille. Kun jututin häntä aiheesta (http://areena.yle.fi/1-3362819), tuli esiin erittäin ihmeellisiä tutkimustietoja. Hän oli omissa tutkimuksissaan havainnut että jo puiden näkeminen ikkunasta lisäsi vanhusten hyvinvointia laitoksissa. Laajemmissa tutkimuksissa maailmalla on havaittu esim että sairaalassa toipumispäiviä oli vähemmän niillä potilailla, joiden ikkunat olivat metsään päin! Tai että yleinen kuolleisuus tuntui olevan yhteydessä puiden määrään asuinalueella. Tai että väkivaltainen käyttäytyminen oli yhteydessä puiden määrään. Siis mitä enemmän puita, sitä rauhallisempaa! Ja käsittääkseni nämä tutkimukset ovat olleet tieteellisiä pätevästi tehtyjä eli muut muuttujat vakioitu kuten asukkaiden määrä alueella ym. Aika ihmeellistä! Saa nähdä mitä kaikkea jatkossa selviää. Ehkä muinaiset ihmiset, jotka pitivät kokouksiaan mahtipuiden alla ja kysyivät puilta neuvoa, ovat aavistaneet jotain niiden voimasta?
Tallennettu aiheeseen Blogi
Kirjoittanut: Airi Pyykkö
20.01.2017 klo 09:46
Puista oli kiva lukea ja maalaukset ovat kiinnostavia. Mitähän näyttelyyn lopulta päätyykään.