17.9. Aamuvalo ikkunasta näkyvässä männyssä

Viime aikoina olen miettinyt paljon ikkunanäkymiä. Ystäväni totesi koiranlenkillä ollessamme että jos hän vielä muuttaa, hän haluaa nähdä ikkunastaan nimenomaan vihreää. Merinäköala ei ole yhtään niin tärkeä kuin se, että näkisi puita.

Tutkija Erja Rappe selvitti vuosia sitten väitöskirjassaan laitoksessa olevien vanhusten luontosuhteen merkitystä (tai jotain tällaista), ja tutkimuksessa selvisi, että jopa puun näkyminen ikkunasta lisäsi hyvinvointia. Ajattelen usein että kaupunkiluontoa ja sen puita ei vieläkään osata arvostaa tarpeeksi. On vaikea mitata sitä, miten paljon ne tuottavat iloa: puiden oksilla juoksevat oravat, keväisin puissa laulavat ja hyvällä tuurilla pöntössä pesivät linnut, lumi puun oksilla, aurinko ja tuuli, ja vuodenajat. Yläkerran ihana naapurini arvosti pihakuustamme, jota me molemmat katselimme eri korkeuksilta, niin paljon, että hän kirjoitti siitä runoja.

Jossain vaiheessa innostuin ajatuksesta, että maalaisin ikkunanäkymiä puista. Niitä voisi ostaa tai lahjoittaa kaikille sellaisille, joilla ei ole oikeita puita näkyvissä. Tutkimusten mukaanhan jopa luontokuvat voivat auttaa, jos oikeaa luontoa ei ole näkyvillä.  Voi olla, että jatkan vielä tätä sarjaa, mutta puiden maalaaminen akvarelleilla on kyllä yllättävän vaikeaa. Tähänastisista maalauksista on tullut suoraansanottuna laimeita ja aneemisia.

Ei kommentteja

Tallennettu aiheeseen Blogi

Kommentit




Kommentti:

Huom. Kommenttisi menee tarkastusjonoon ennen julkaisua.