ke 31.3.

Aamulla maa oli kuurassa. Katselin keittiön ikkunasta aamukahvia juodessa punarintaa, joka ruokaili tuulessa höyhenet pörröllään. Koko päivän oli kylmää ja tuulista. Lapsista oli hauska rikkoa jääriitettä lätäköistä. On mukava käydä päivittäin vilkaisemassa ovatko sarvipöllöt edelleen samoissa männyissä, tänään olivat.
Pääsin iltapäivällä retkeilemään eteläkärkeen. Näin merikotkan hätyyttämän valtavan haahkalauman, ja lähiluodolla tuulessa ja viimassa pötköttävän kuutin. Sataman laivaväylässä viihtyvät telkät olivat jo vähän soidinvireessä. Piharuokinnalla vieraili punarintojen, peippojen ja keltasirkkujen lisäksi eksoottisempiakin vieraita kuten mustaleppälintukoiras.

Tänään olisi järjestynyt maalausaikaa, mutta en ole saanut mitään ideaa mieleeni.
Olen maalaillut viime aikoina saariston syksyä. Muistan täältä Utöstä syksyn tunnelmia, sateisia lämpimiä iltoja, jolloin rupikonnat ryömivät tiellä, lämpimän meren ja syysmyrskyt, ensilumen. Nyt tuntuu jotenkin aivan erilaiselta, en saa vielä otetta tästä enkä enää entisestäkään. Haaveissani on maalata joku sellainen maalaus, jossa olisi valtavan iso tilan tuntu, ja siellä muuttoparvia, ja samalla kevään vimmaa. Ehkä lähden siitä liikkeelle.

Illalla seitsemältä lainasin Juhan kameraa, ja pääsin kuvaamaan ovenraosta iltavalossa ruokinnalla kävijöitä. Tosi hauskaa hommaa, vaikka muu perhe joutui lisäämään vaatetusta sisällä, kun pitelin ovea raollaan. Linssin läpi oli hauska seurailla peippojen siementen syöntiä. Iida on perustanut lintuhoitolan sisäpihalle. Osa potilaista on aika kookkaita, kuten merimetso, ja kaikki mielestäni siirtyneet jo vahvasti hoidon tuolle puolen.

Ei kommentteja

Tallennettu aiheeseen Blogi

Kommentit




Kommentti:

Huom. Kommenttisi menee tarkastusjonoon ennen julkaisua.