Kevät pääsi yllättämään. Aivan silmiemme edessä, hiekkakentän laidalla, oli yhtäkkiä kukassa kymmenkunta leskenlehteä. Sumuisina päivinä en ole huomannut niiden kasvua. Päivä oli pitkästä aikaa aurinkoinen ja keväinen, etsimme taas aurinkolasit, -rasvan ja lippikset.
Eräs saarelainen antoi nuotit rantakäärmepaikalle. Niiden perusteella löysin kasan, jossa oli kuusi rantakäärmettä. Suuri naaras ja kolme tai neljä kilpakosijaa luikertelivat hitaasti kivikossa yhdessä sykkyrässä. Onnistuin hiipimään varovasti paikalle, ja poistumaankin niin, etten häirinnyt käärmeitä.
Meri oli aivan tyyni eteläkärjessäkin. Satamalahdella luotsikutterit heijastuivat hauskasti veteen, kun ohuet jäälautat katkoivat heijastusta.
Jopsu söi lounasta keittiössä ja hoki itsekseen: lennä, pomppoile, lennä, pomppoile. Lennä pomppoile. Äiti, toi kärpänen tottelee mua.
Illalla löytyi vihdoin tänne tulostamme asti kateissa ollut kärpäsentoukkapurkki. Sitä on kaiveltu kaikista sivutaskuista, saappaista ja muista mahdollisista koloista. Toukkien alkuperäistarkoitus lienee ollut toimia punarintojen ruokana. Nyt kuitenkin olivat jo ensimmäiset kärpäset päässeet aikuisiksi asti. Ja hengissä. Ilmeisesti purkki löytyi kreivin aikaan. Tytön ensireaktio oli: voi kun ne on suloisia. Kun ehdotin niiden päästämistä vapauteen, tyttö katsoi minuun kauhistuneena. Äiti ne on aivan liian pieniä vielä. Ei ne selviä! Kärpäset ovat toistaiseksi oliivipurkissa keittiön ikkunalla.
Tallennettu aiheeseen Blogi
Kirjoittanut: Ilse Cantell
13.04.2010 klo 14:43
Onnittelut hienostata rantakäärmebongauksesta! Upea kuva!!!
t. Ilse
Kirjoittanut: Airi Pyykkö
14.04.2010 klo 06:15
Olipa kivoja keväthavaintoja – lapsilta tulee tarkat kommentit! Terveissin Airi