Piilokojussa aamukahvin juonnissa kannattaa olla tarkkana!
Heräsin 5.40, keitin kahvit termariin, tein juustosämpylän evääksi ja hyppäsin pyörän selkään. Olin jo ennen kuutta piilokojulla. Aurinko oli juuri kohonnut vastarannan luodon ylle punaisena pallona. Se sai rannan rakkolevävallin loistamaan oranssina. Aamu oli hieno. Olin etukäteen toivonut saavani parempia kuvia lapasorsista. Nyt toinen pari uiskenteli ja rantautui aivan piilokojun eteen. Kuvasin useita satoja ruutuja. Digiaika on tässä mielessä hauskaa! Ensin kuvasin lintuja kauempaa, sitten lisää kun ne uivat lähemmäs, siirtyivät kivikkoon ja rantalammikkoon ruokailemaan. Toinen lapasorsapari puhdisteli höyhenpeitettään kauempana vasemmalla. Lapasorsien lisäksi rannalla tepasteli muutama tylli, punajalkaviklo ja västäräkki.
Seitsemän aikaan ajattelin, että tilanne on hallinnassa, ja linnut jo hyvin kuvattu. On aamukahvin aika. Jos olisin tuntenut lapasorsien elämää tarkemmin olisin ymmärtänyt, että koiraiden kiihtyvä päiden nyökyttely tarkoittaa sitä, että uhkailuista siirrytään suoraan toimintaan. Niinpä myöhästyin kameroineni kun linnut tappelivat aivan kojun edustalla. Itse asiassa onnistuin myöhästymään kaksi kertaa (ei ehkä luontokuvaaja- ainesta?). Onneksi jäin vielä hetkeksi kojuun, koska kolmannen kiistan alkaessa ehdin ottaa muutaman kuvan. Koiraiden kiistelyyn kuului toisen takaa-ajoa, siipien levittelyä ja yleistä pullistelua, pään kohottelua ja nikottelua. Rannan oikeassa laidassa ruokaillut koiras näytti voittavan joka kerta. Vasemmanpuoleinen pari siirtyi lopulta kauemmas vasemmalle jatkamaan ruokailua. Aamun tunnelma jäänee mieleen pitkäksi aikaa.
Saaresta lähti taas paljon väkeä Eivorilla yhdentoista aikaan. Kävimme vilkuttamassa lähtijöille. Iltapäivällä kotioven edessä vastaan tuli matkalla oleva rantakäärme. Ensimmäiset käärmeet ovat ilmeisesti jo lähteneet liikkeelle kevätkasoista, ja nyt niitä voi nähdä uusillakin alueilla.
Pienin heräsi päiväunilta valitellen vatsaansa. Hetkeksi iski hätäännys, kun luulin että on syönyt jotain vaarallista, ja aloin jo miettiä medihelin tilausta. Vatsakipu oli kumminkin ohimenevää, mitä lienee, vatsatautiakin on kuulemma ollut liikkeellä. Huomasin kumminkin taas miten ohut on rauhallisuuden pinta. Kaiken kaikkiaan lapset ovat olleet yllättävän terveitä, paljon terveempiä kuin kaupungissa, jossa pöpöjä tarttuu sieltä täältä. Syksyllä kukaan ei ollut kertaakaan kipeänä koko kahden kuukauden aikana, ja nyt keväälläkin ollaan oltu toistaiseksi ihan terveitä pientä nuhaa lukuun ottamatta.
Iltapäivällä isot lapset kävivät vierailemassa kahden koiran kotona, ja kävimme testaamassa saaren erilaisia keinuja. Pienimmän mielestä vihreä oli paras. Illalla tuulen vähän tyynnyttyä pääsimme koulun pihalle nokkoslettukesteille. Lettuja paistettiin nuotiolla, ja syötiin hillon ja kermavaahdon kanssa.
Tallennettu aiheeseen Blogi
Kirjoittanut: Airi Pyykkö
26.04.2010 klo 20:45
Olipa hienot kuvat ja kiva aamuretki! Toivottavasti Kalle on jo kunnossa? Airi